Johtamiskorkeakoulun kannanotto tiedekunnista

Uuden yliopiston johtosäännössä on määritelty tiedekuntien nimet ja niiden lukumäärä. Päätöstä uusien tiedekuntien sisällöstä ei ole vieläkään tehty, vaikka uusi yliopisto aloittaa toimintansa puolen vuoden päästä. Tämä päätös vaikuttaa käytännön tasolla merkittävästi henkilökuntaan, rekrytointeihin, opiskelijoihin, toimintaan ja rahoitukseen.

Päätöksenteon avoimuutta on toivottu monelta eri taholta tämän kevään aikana. Tämä ei ole toteutunut. Me johtamiskorkeakoulun allekirjoittaneet kritisoimme prosessia, jossa päätöksentekoa ollaan venytetty, emmekä ole vieläkään saaneet päätöstä opiskelijoita ja henkilökuntaa erittäin paljon koskettavassa asiassa.

5.10.2014 Tampereen korkeakoulut julkaisivat yhteisen tiedotteen, että Tampereelle rakennetaan täysin uudenlaista korkeakoulua. 3.2.2015 Tampereen korkeakoulut julkaisivat tiedotteen, jonka mukaan ”Tampere3 tähtää korkeakoulurajat ylittäviin tutkinto-ohjelmiin ja kansainväliseen menestykseen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puolestaan lausui 7.9.2016, “että yhä useammin maailman tai edes Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä ongelmia ei voi ratkaista vain yhden tieteenalan tai koulutusalan näkökulmasta”. Samassa tilaisuudessa ministeri Grahn-Laasonen kannusti yliopistoyhteisöä "terveeseen riskinottoon" ja "uusiin kokeiluihin". Lisäksi hän korosti monialaisen koulutuksen ja monitieteisyyden merkitystä (Aamulehti, 7.9.2016).

Tampere3-sivuston mukaan Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Uudessa korkeakouluyhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. “Tampere3 luo tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön. Teemme uutta rohkeasti, ripeästi ja raikkaasti. Toimimme toisin – tieteellisen tutkimuksen lisäksi osaaminen karttuu soveltamalla, kokeilemalla ja yhteiskehittämällä.” (tampere3.fi.)

Teknologian ja erityisesti digitaalisten teknologioiden kehitys on kiihtynyt. Samalla niiden vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen ovat vahvistuneet. (tampere3.fi 14.5.2018.) Tampere3-prosessin yhteydessä on jo vuosia puhuttu uudesta ja laajasta johtamisen ja talouden tiedekunnasta, joka yhdistäisi kauppatieteiden, hallintotieteiden, politiikan tutkimuksen, tuotantotalouden ja tietojohtamisen tutkinto-ohjelmat samaan tiedekuntaan. Tämä on otettu huomioon Johtamiskorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä, jossa uusia tekniikan, yhteiskunnan ja talouden yhdistäviä tutkimuksen ja opetuksen kärkiä on etsitty johdonmukaisesti.

Uusi ja tuntematon on aina pelottavaa ja muutokseen liittyy kipuilua, mutta se ei silti voi olla jarruttava tekijä uuden rakentamisessa. Tampere3:n tarkoitus on luoda uutta ja täten nostaa uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta kaikkia yhteiskunnan sektoreita hyödyttäen. Me johtamiskorkeakoulun allekirjoittaneet näemme, että politiikan, kaupan, hallinnon ja tekniikan tieteentekemisen valmiuksia voidaan kehittää vieläkin korkeammalle tasolle. Tämän kehittymisen näemme toteutuvan laadukkaasti uudessa ja laajassa johtamisen sekä talouden tiedekunnassa. Yhteiskuntatieteellisten alojen ja tekniikan yhdistäminen olisi ainutlaatuista Suomen korkeakoulujen mittakaavassa. Pelkästään nykyisen Johtamiskorkeakoulun pohjalle rakennettu johtamisen ja talouden tiedekunta ei toteuttaisi Tampere3-prosessissa haettuja monitieteisiä tulevaisuuteen katsovia uudistuksia, ja jättäisi valtavasti potentiaalia hyödyntämättä. Tämä on huomionarvoista varsinkin, kun Tampere3-prosessissa yhtenä kaikkia aloja läpileikkaavan koulutuksen kärkenä on johtamisosaaminen. Tampereella on ainutlaatuinen mahdollisuus kouluttaa tekniikkaa ymmärtäviä yhteiskunnallisen alan asiantuntijoita, sekä yhteiskuntaa ymmärtäviä tekniikan osaajia. Emme ymmärrä, miten teknisten alojen enemmistön sijoittaminen samaan tekniikan ja luonnontieteiden tiedekuntaan loisi Tampereelle tai Suomeen mitään Tampere3-prosessissa alunperin haettuja tavoitteita.

Nykyisen Johtamiskorkeakoulun tutkinto-ohjelmat ovat hakupainealoja, ja opiskelemaan hakevat henkilöt kokevat sen sisältökokonaisuuden merkittävänä koko Suomen mittakaavassa. Näkemyksemme mukaan tekniikka, talous, hallinto ja politiikka voisivat luoda ainutlaatuisen yhdistelmän tulevaisuuden rakentamisen ja tutkimuksen kannalta. Tutkimukselliset rajapinnat nousevat esiin vahvimmin koko yhteiskunnan toimintaa edistävinä innovaatioina. Nämä innovaatiot tukevat myös nykyistä poliittista ilmapiiriä ja ohjaavat koulutuksen kehittämistä nykyaikaiseen suuntaan. Opetussuunnitelmatyössä tutkinto-ohjelmiin on jo pyritty luomaan uutta ja innovatiivista hahmotelmaa siitä, millaista yhdessä toteutettua tai J5-teemalla sävytettyä opetusta voisi olla uudessa tiedekunnassa, josta on kuitenkin jo puhuttu useiden vuosien ajan. Esimerkiksi teknologian, tekoälyn, robotiikan tai turvallisuuden yhdistäminen yhteiskuntanäkökulmaan kirkastaisi Tampereen profiilia.

Kauppatieteet, hallintotieteet ja politiikan tutkimus voivat mielestämme tuoda yhdessä tuotantotalouden ja tietojohtamisen kanssa monitasoisen yhteiskunnallisen näkökulman moderniin johtamiseen. Uudella Johtamisen ja talouden tiedekunnalla on mahdollisuus profiloitua niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin tekniikan sekä yhteiskuntatieteiden saumattomasti yhdistävänä innovaatiokeskuksena.

Monitieteinen tiedekunta ei poista mahdollisuutta syventyä ja erikoistua omaan alaan niin opiskelussa kuin tutkimuksessakin, mutta sen sijaan mahdollistaa poikkitieteellisen yhteistyön ja monitieteisesti sävyttyneiden tutkintojen hankkimisen. Kuitenkin, kuten koulutuksen valmisteluryhmä totesi, tiedekuntarakenne on yksi, mutta vain yksi, instrumentti, jolla varmistetaan koulutuksellinen yhteistyö uuden yliopiston ja koko Tampere3:n sisällä.

Näin ollen me allekirjoittaneet koemme, että johtamisen ja talouden tiedekunnan toteutuminen ehdotetulla J5-mallilla (kauppatieteet, hallintotieteet, politiikan tutkimus, tietojohtaminen, tuotantotalous) on paras mahdollinen vaihtoehto uuden yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnaksi.

 

Tämän kannanoton allekirjoittaneet tahot näkyvät erillisestä tiedostosta, joka löytyy tämän linkin takaa:


https://docs.google.com/document/d/1iWsj6wwcdID8f8tK1GHq95KS9Xs2dcsl3kgspGloKFI/edit


Uusi yliopisto ilman raja-aitoja

Tampereen korkeakoulujen yhdistämisprosessi on edennyt vaiheeseen, jossa ollaan päättämässä uuden yliopiston hallintorakenteesta. Pöydällä olevat vaihtoehdot voidaan karkeasti jakaa korkean, kolmiportaisen, ja matalan kaksiportaisen hallintorakenteen malleihin. Kolmiportaisessa mallissa yliopistoon luodaan uusi niin sanottu school -hallintotaso tiedekuntien ja keskushallinnon (rehtori, hallitus ja konsistori) väliin. Matala kaksiportainen hallintorakenne on tällä hetkellä käytössä sekä Tampereen yliopistolla että TTY:llä. Me allekirjoittaneet Johtamiskorkeakoulun tiedekunta- ja ainejärjestöt vetoamme säätiön hallitukseen matalan hallintorakenteen puolesta.

Kaksiportainen tiedekunnista ja keskushallinnosta koostuva rakenne on monin tavoin kolmiportaista school -mallia parempi. Tiedekuntarakenteen käyttöönottoon ei sisältyisi lisääntyviä hallinnon kuluja, joista kaikissa maamme korkeakouluissa on jouduttu karsimaan. Varsinkin yhdistymisprosessin rahoituksen jäädessä toivotusta summasta, ja yliopistojen ollessa säästöpaineiden alla, varat tulee kohdentaa järkevästi ja tehokkaasti, emmekä usko ylimääräisen hallinnontason luomisen toteuttavan tätä tavoitetta.

Yhteisen yliopiston luomisessa tärkeänä on luoda uutta ja vahvistaa yhteyttä eri tieteenalojen välillä. Tiedekuntamalli mahdollistaa helpomman ristiinopiskelun uuden yhteisen yliopiston sisällä. Erityisen ongelmalliselta vaikuttaa niin kutsuttu kampuskoulu- malli, joka uhkaa jättää uuden korkeakoulun vain nimen tasolle opintojen eriytyessä vanhojen yliopistojen kampuksille. School -malli saattaa korottaa opiskelijan kynnystä valita opintoja toisista schooleista. Tällöin uudet avaukset jäisivät schoolien sisäisiksi, ja mahdollista potentiaaliaan köyhemmiksi. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa eri schooleissa opiskelu on ollut erillishakumenettelyn takana viime vuoteen asti. School-malli olisi kuolinisku uuden, yhteisen yliopistokulttuurin rakentamiselle siilouttamalla ja eristämällä tiedekunnat keinotekoisesti toisistaan.

Nämä ongelmat tunnistetaan myös Helsingin yliopistossa vuonna 2016 tehty selvityksessä mahdollisesta tulevasta toimintarakenteesta. Loppuraportin mukaan ’’Organisaatiouudistukselle asetetut tavoitteet – yhteistyön lisääminen yliopiston sisällä ja kumppaneiden kanssa, johtamisen tuominen lähemmäksi henkilöstöä ja opiskelijoita sekä strategisten valintojen teko ja yhteisten voimavarojen optimaalisempi käyttö – on työryhmän näkemyksen mukaan mahdollista saavuttaa 11 tiedekunnan rakenteen puitteissa.’’

School-mallia on perusteltu strategisen johtamisen virtaviivaistamisella. Tämä tarkoittaisi, että yliopiston johtaminen tapahtuisi pääasiassa ylhäältä alaspäin. School-malli siis lisäisi yliopiston keskusjohtoisuutta ja samalla vähentäisi tiedekuntien autonomiaa. Tämä taas siirtäisi päätöksentekoa kauemmas niistä joita päätökset koskevat, jolloin päätöksenteossa ei välttämättä käytettäisi parasta asiantuntemusta. Tiedekuntien kehittymisen kannalta on tärkeää, että tiedekunnat voivat itse vaikuttaa toimintaansa mahdollisimman paljon.

Me allekirjoittaneet näemme, että School-mallin sisältämät heikkoudet ylittävät sen vahvuudet selvästi. Kaksiportainen malli on toiminut Tampereen yliopistolla hyvin ja siihen siirryttiin vastikään myös TTY:llä. Emme näe tarvetta luoda uuteen yliopistoon kokonaan uutta hallinnon tasoa, joka ei toisi juurikaan lisäarvoa ja joka olisi pahimmassa tapauksessa haitallinen.

Johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden puolesta,

Johtamiskorkeakoulun tiedekunta- ja ainejärjestöjen puheenjohtajat:
Maarika Kujanen, Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat ry
Antti Poikolainen, Boomi ry
Roope Tukia, Iltakoulu ry
Julius Tavasti, Staabi ry

JKK:n tiedekuntaneuvoston jäsenet:
Janne Vikman, kauppatieteet
Ville Tynkkynen, politiikan tutkimus
Joel Auranen, hallintotieteet


Hallituksen kokous 17/15

Iltakoulun hallitus piti kauden viimeisen kokouksen torstaina 17.12. klo 17.00 alkaen päätalon RH C2:ssa. Kokouksessa käytiin läpi muun muassa seuraavia asioita:

- Iltakoulun aktiivitapaaminen järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa.
- Tampere Peace Perspectives järjestetään 26.2.
- Sähköinen kurssipalautejärjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Palauteaktiivisuuden toivotaan pysyvän aktiivisena muutoksesta huolimatta.
- Opetusneuvoston varsinaisiksi jäseniksi valittiin kv-politiikan opintosuunnasta Ari-Pekka Jämsen ja Riku Viitamäki sekä varajäseniksi Sanni Lehtinen ja Outi Helin. Valtio-opin puolelta varsinaisiksi jäseniksi valittiin Milja Tomi ja Nanni Hiltunen. Varajäseniksi valittiin Vera Järvenreuna ja Tuomas Koivisto.


Hallituksen kokous 16/15

Hallitus kokousti tiistaina 1.12. klo 10.00 alkaen Päätalon LS A31:ssä. Kokouksen keskeiseisimpiä aiheita olivat:

- Tämän syksyn viimeiset tapahtumat ovat Viiniä Sohvalla 8.12. sekä Joulusauna, joka järjestetään 10.12. klo 18 alkaen Ratinan saunalla osoitteessa Hatanpään valtatie 18.
- Liikuntakisan voittaja palkitaan joulusaunalla.
- Tampere Peace Perspectives 2016 järjestetään 26.2.2016.
- Aj-tila jää joululomalle viikolla 51.


Hallituksen kokous 15/15

Hallituksen kokous pidettiin 18.11. klo 18.00 alkaen Päätalon LS C5:ssä.

- Maisterimiitti järjestetään maanantaina 23.11 TOAS Markuksentorilla klo 18 alkaen. Puhujiksi on tulossa Tapio Juntunen yliopistolta, Noora Pajari SPR:ltä ja Otto Turtonen Kirkon Ulkomaanavulta.
- Syyskokous pidetään ensi tiistaina 24.11. Päätalon A3:ssa.
- Iltakoulun uudet jäsenet hyväksytään vielä ennen syyskokousta, jotta jokainen äänioikeutettu pääsee vaikuttamaan uuden hallituksen valintaan.
- Vuoden 2016 talousarvio ja toimintasuunnitelma esitellään syyskokouksessa.