Tutkinto-ohjelma

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma perustuu valtio-opin ja kansainvälisen politiikan, kahden Tampereen yliopiston perinteisen oppiaineen, muodostamalle kokonaisuudelle. Syksyllä 2012 käynnistyneessä uudessa Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelijoita ei enää valita suoraan tiettyyn oppiaineiseen, vaan he suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon laaja-alaisessa kandidaattiohjelmassa, jonka opetustarjonnasta vastaavat valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opintosuunnat.

Kopolta saa apua opintoihin liittyvissä ongelmissa. Linda, kopo vuosimallia 2012 koulutusuudistussaunaillassa.

Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma

Kuten ennenkin, kandidaattiohjelma koostuu neljästä opintokokonaisuudesta: politiikan tutkimuksen perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista (40 op), tutkinto-ohjelman yhteisistä opinnoista (30 op) sekä vapaavalintaisista opinnoista (85 op).

Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma käynnistyy kaikille politiikan tutkimuksen opiskelijoille yhteisillä perusopinnoilla. Aineopinnoissa opetustarjonta jakautuu valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opintopolkuihin, joista opiskelijat valitsevat haluamansa politiikan tutkimuksen painopistealueet. Opiskelijat voivat siis halutessaan valita opintoihinsa vain toisen opintosuunnan haluamiaan kursseja tai vaihtoehtoisesti poimia molempien opintosuuntien opetustarjonnasta haluamiaan kursseja. Opintosuunnat ovat kuitenkin määritelleet maisteriopintosuuntaan pääsemiselle aineopintojen suorittamisen vähimmäisvaatimukset, jotka tulee ottaa huomioon maisteriopintosuuntaa valitessa.

Kandidaattiohjelmaan kuuluviin vapaavalintaisiin opintoihin opiskelija voi lukea esimerkiksi Tampereen yliopiston muiden yksiköiden ja tutkinto-ohjelmien tarjoamaa opetusta sekä erilaisia tutkinto-ohjelmien rajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Politiikan tutkimus on mukana esimerkiksi taloustieteiden, julkisoikeuden, ympäristön ja alueiden politiikan ja hallintotieteen kanssa järjestettävissä opintokokonaisuuksissa. Opiskelijat voivat lukea politiikan tutkimuksen aineopintotasoisia opintoja myös osaksi tutkintonsa vapaavalintaisia opintoja. Myös ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot luetaan osaksi vapaavalintaisia opintoja.

Politiikan tutkimuksen aineopintotarjonta – yhteensä 115 op kandidaatin tutkielma ja -seminaari mukaan lukien – ylittääkin selvästi tutkintorakenteeseen vaaditun 40 op:n minimin. Sisältöä ja valinnan vapautta siis riittää! Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelman aineopintojen opetustarjonta koostuu seuraavista osakokonaisuuksista:

Valtio-opin opetustarjonta:

  • Valtio-opin menetelmät
  • Politiikan teoria
  • Poliittinen osallistuminen
  • Poliittiset instituutiot ja päätöksenteko
  • EU:n poliittinen järjestelmä

Kansainvälisen politiikan opetustarjonta:

  • Kansainvälisen politiikan teoriat ja menetelmät
  • Maailmanpolitiikka
  • Rauhan- ja konfliktintutkimus
  • EU:n ulkosuhteet

Politiikan tutkimuksen maisteriopinnot

Maisteriopinnoissa tutkinto-ohjelma eriytyy valtio-opin ja kansainvälisen politiikan maisteriopintosuunniksi. Opiskelijat suuntautuvat haluamaansa maisteriopintosuuntaan kandidaattiohjelmassa tekemiensä valintojen mukaisesti. Kuten todettu, maisteriopintosuunnat määrittelevät erikseen niihin pääsemiseksi edellytettävät kandidaattiohjelman opinnot, jotka opiskelijoiden tulee ottaa huomioon kandidaattiohjelman opintojensa suunnittelussa – opintojen suunnittelulla ja sen tukemisella on keskeinen merkitys parhaan mahdollisen oppimistuloksen saavuttamiselle ja jouhevalle opintojen etenemiselle.

Tarve opintojen suunnittelulle korostuu kenties entistä voimakkaammin myös maisteriopinnoissa, sillä myös niihin kuuluu opintosuuntien tuottaman 40 op:n syventävien opintojen kokonaisuuden ja 40 op:n pro gradu -tutkielman lisäksi 40 op:n kokoinen vapaavalintaisten ja tutkielmaa tukevien opintojen kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen opiskelijat voivat uudessa tutkintorakenteessa suorittaa esimerkiksi aineopintotasoisia opintokokonaisuuksia tai gradua tukevia temaattisia kokonaisuuksia.

Kysyttävää, ongelmia?

Opiskeluun liittyvissä ongelmissa (esim. kurssien päällekäisyydet, puuttuvat arvioinnit jne) kannattaa kääntyä aina pikaisesti hallituksen kopo-vastaavan puoleen! Vuonna 2017 Iltakoulun koulutuspoliittisena vastaavana toimii Henri Kiiskilä (koulutuspolitiikka[at]iltakoulu.org).