Valtio-opin tenttikysymykset

Valtio-opin tenttikysymykset

 

P1:

• Heywood: Mikä on vaalien merkitys poliittisessa järjestelmässä (functions of elections)?
• Heywood: Miten pluralistinen ja elitistinen käsitys demokratiasta eroavat toisistaan?
• Heywood: Mitkä ovat liberalistisen ideologian keskeisiä periaatteita ja uskomuksia?
• Heywood: Mitä erilaisia teorioita on esitetty joukkotiedotusvälineiden vaikutusvallasta yhteiskunnassa?
• Heywood: Mitä tarkoitetaan poliittisella kulttuurilla?
• Heywood: Vastaa kolmeen seuraavista vaihtoehdoista: a) Heywood analysoi työssään modernin maailman regiimejä. Esittele Heywoodia siteeraten lyhyesti kaksi regiimiä. b) Esittele vähitään kaksi teoriaa demokratian toteuttamisesta käytännössä. c) Esittele vähintään kaksi teoriaa valtiosta. d) Heywood erottaa toisistaan liberaalin, konservatiivisen, ekspansiivisen ja antikolonialistisen nationalismin. Mitä näillä erilaisilla nationalismin muodoilla tarkoitetaan? e) Mitä edellytyksiä YK:lla on toimia maailman hallituksena (World Government)?

P2:

P3:

• Meikle: Mitä tarkoitetaan sähköisellä kansalaistottelemattomuudella (electronic
  civil disobedience)? Mitä mahdollisuuksia ja ongelmia siihen sisältyy? (03/12)
• Meikle: Mitä Meikle päättelee puolueiden interaktiivisuudesta niiden nettisivustojen perusteella?
• Meikle: Mitä Meikle päättelee puolueiden interaktiivisuudesta niiden nettisivustojen perusteella?
• Meikle: Mitä Meikle tarkoittaa tahtisella medialla?
• Meikle: Mitä Meikle tarkoittaa tekemällä eron Web-versioiden 1.0 ja 2.0 välillä?
• Micheletti: Analysoi poliittista kuluttamista välineenä säädellä (regulate) teollisuuden toimintaa.
• Micheletti: Miksi hyveen (virtue) käsite on tärkeä analysoitaessa ostamista (shopping) ja sen taustalla olevia valintoja?
• Micheletti: Miksi käsite “virtue” on tärkeä analysoitaessa ostamista (shopping) ja sen taustalla olevia valintoja?
• Micheletti: Miksi poliittista kuluttamista on kritisoitu osallistuvan aktiviteetin muotona? Mitä mieltä itse olet kritiikin perusteista?
• Micheletti: Mitä Micheletti tarkoittaa, kun hän väittää, että kuluttaminen on politiikkaa?

P4:

• Arter: Mitä Arter kertoo kirjassaan Islannin kommunistisesta puolueesta? (04/12)
• Arter: Mitkä piirteet ovat tyypillisiä pohjoismaisille parlamenteille? (04/12)
• Hague-Harrop: Julkisen hallinnon vastuunalaisuus (accountability) poliittisessä järjestelmässä? (04/12)
• Hague-Harrop: Vastaa yhteen seuraavista: a) Eri maiden poliittisia järjestelmiä voidaan verrata esim. poliittisen kulttuurin perusteella. Länsimaisten demokratioiden poliittinen kulttuuri on kokenut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Millä tavalla “jälkimaterialismi” ja “sosiaalinen pääoma” liittyvät näihin muutoksiin? b) Millaisia vaikeuksia ns. uusilla demokratioilla on ollut demokraattisen poliittisen kulttuurin vakiinnuttamisessa (consolidation)?
• Hague-Harrop: Vastaa yhteen seuraavista:
  a) Teoksessa esitellään komparatiivisen (vertailevan) politiikan tutkimuksen perusteita. Mihin/miksi komparatiivista tutkimusta tarvitaan? MIllaisia ongelmia komparatiiviseen lähestymisetapaan voi liittyä?
  b) Vertaa poliittisen osallistumisen muotoja demokraattisissa ja autoritaarisissa valtioissa
• McCormick: Euroopan Unionin lait? (04/12)
• McCormick: Miksi ja miten eurooppalainen integraatio käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen? Keskustele lyhyesti EU:n integraation syistä ja lähtökohdista.
• McCormick: Selitä lyhyesti EU:n institutionaalinen perusrakenne ja toimielinten väliset suhteet

P5:

• Heywood: Fasismin ja natsismin keskinäiset erot ja yhtäläisyydet? (03/12)
• Heywood: Feminismin eri suuntaukset? (05/11)
• Heywood: Vastaa yhteen seuraavista:
  a) Esittele lyhyesti sosialismin keskeisimpiä teemoja ja historiallisia suuntauksia.
  b) Nationalistinen ideologia on usein yhdistynyt erilaisiin poliittisiin doktriineihin, jotka ovat tuottaneet toisistaan poikkeavia “nationalistisen politiikan” traditioita. Millaisia?
• Heywood: Miten modernia edustuksellista demokratiaa (representative democracy) on puolustettu ja kritisoitu?
• Heywood: Vastaa yhteen seuraavista:
  a) Radikaaleja ympäristöliikkeitä sanotaan joskus anarkistisiksi. Mitä silloin tarkoitetaan?
  b) Liberalistisen ja fasistisen ideologian ihmiskäsitykset poikkeavat toisistaan radikaalisti. Miten ja miksi?
• Heywood: Vertaile liberalistisen ja konservatiivisen ideologian käsityksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta.
• Paastela-Paloheimo: Vasemmistoliiton vuonna 1998 hyväksytyssä puolueohjelmassa maalaillaan
  hyvinvoinnin uhkakuvia. Mitä ne ovat ja miten niitä voidaan
  vasemmistoliiton mukaan torjua? (03/12)
• Paastela-Paloheimo: Millaiset aatetraditiot ovat olleet tyypillisiä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle? Miten nämä “vanhat” traditiot ovat muokkautuneet tähän päivään tultaessa. (Keskustele suomalaisten aatetraditioiden kehityksestä lyhyesti.)
• Paastela-Paloheimo: Pohdi puolueiden periaateohjelmien valossa, kuinka hyvin vasemmisto-oikeisto -ryhmittelykuvaa (tai ei kuvaa) tämän päivän puolueita. Löytyykö ohjelmista eroavuuksia, joiden perusteella puolueita voitaisiin ryhmitellä jotenkin toisin.

A1:

• Canovan: Analysoi Arendtin suhdetta nationalismiin
• Canovan: Miksi filosofian ja politiikan välinen suhde näyttäytyi Arendtille problemaattisena Canovanin tulkitsemana?
• Canovan: Mikä on vallan ja väkivallan suhde Arendtin ajattelussa?
• Lloyd Thomas: Analysoi Locken käsitystä luonnon tilasta Lloyd Thomasin tulkitsemana.
• Lloyd Thomas: Analysoi kirjoittajan tulkintaa, jonka mukaan Locken näkemys sopimuksesta valtiollisen vallan auktoriteetin perustana on ongelmallinen.
• Ojakangas: Analysoi Schmittin väitettä, jonka mukaan parlamentaarisen demokratian kriisi on myös modernin valtion kriisi.
• Ojakangas: Mitä Schmitt Ojakankaan mukaan tarkoitti totaalisella valtiolla?
• Ojankangas: Miksi vihollisen käsite oli tärkeä Schmittin poliittisuutta koskevalle käsitykselle?
• Sihvola: Analysoi väitettä, jonka mukaan Aristoteleen politiikan teoria on liberalistisen tradition näkökulmasta epäilyttävä
• Sihvola: Miksi Aristoteleen ajattelu on Sihvolan mukaan ajankohtaista?
• Sihvola: Miksi Aristoteleen ajattelu on Sihvolan mukaan ajankohtaista?
• Sihvola: Miten Aristoteles Sihvolan tulkitsemana ymmärsi edistyksen mahdollisuuden politiikassa? Mitä annettavaa Aristoteleen edistyskäsitteellä voisi olla nykypäivän politiikalle?
• Sihvola: Miten Aristoteles ymmärtää yksittäistapausten ja yleisten periaatteiden välisen suhteen?
• Skinner: Analysoi Skinnerin tulkintaa Machiavellin tunnetusta väitteestä, jonka mukaan poliittiselle johtajalle on oikeutettua toimia joskus moraalittomasti.
• Skinner: Miksi ja miten Machiavelli halusi vastustaa korruptiota?
• Skinner: Mitä uutta Machiavelli toi poliittiseen ajatteluun?
• Soininen. analysoi väitettä, jonka mukaan Oakeshott vältti käyttämästä ‘intressin’ käsitettä hahmotellessaan ihanteellisen (proper) poliittisen toiminnan (activity) määritelmää.
• Soininen: Analysoi väitettä, jonka mukaan Oakeshott selkeästi kuului “poliittisen toiminnan” teoreetikkoihin 1940-1980-luvuilla eikä politiikan tieteilijöihin.
• Soininen: Miten Oakeshott suhtautuu rationalismiin politiikassa?
• Tuck: Analysoi Tuckin väitettä, jonka mukaan Hobbesia ei voi pitää arvovapaan tieteen (value-free science) ihanteen edustajana, mutta ei myöskään moralistina.
• Tuck: Minkälainen suhde Hobbesilla oli skeptismiin Tuckin mukaan?
• Tuck: Minkälainen suhde Hobbesilla oli skeptismiin Tuckin mukaan?

A2:

• Charteris-Black: Tarkastele Martin Luther Kingin retoriikkaa. (05/12)
• Charteris-Black: Kirjoittaja määrittelee neljä retorista avainstrategiaa, joiden avulla poliittinen puhe voi luoda legitimaatiota. Tarkastele näiden neljän retorisen strategian pääpiirteitä sekä nosta kirjoittajan viitoittamalla tavalla esiin (esimerkkejä käyttäen) metaforien käytön merkitys tai rooli näissä strategioissa.
• Charteris & Black: Millaisia vihollisia Margaret Thatcher konstruoi poliittisissa puheissaan?
• Charteris-Black: Tarkastele george W. Bushin käyttämiä metaforia.
• Meyer: Mitä eroa on politiikan ja media logiikalla? (05/12)
• Meyer – Hinchman: Tarkastele mediademokratian mahdollisuuksia.
• Meyer: Miksi käsite kolonisaatio (colonization) soveltuu kuvaamaan tai selittämään median vaikutusvaltaa politiikkaan?
• Meyer: Miten Meyer käyttää kolonialisaation (colonization) käsitettä?
• Palonen & Summa: Miten Palonen ja Summa luonnehtivat johdannossa politiikan retoriikkaa ja mitä erilaisia polit-retoriikan lajeja he esittelevät? (05/12)
• Palonen & Summa b) Miksi retorinen näkökulma on tärkeä vallan ilmiön ymmärtämisen kannalta Matti Hyvärisen mukaan?
• Palonen & Summa (toim.) a)Mitä tutkimuksen retoriikan tutkimus on ja miksi sitä tarvitaan? Tarkastelun pohjana tulee olla Marja Keräsen artikkeli Tieteet retoriikkana.
• Palonen & Summa: Mikä on Quentin Skinnerin panos poliittisen ajattelun tutkimukseen?
• Palonen – Summa: Tarkastele ja arvioi Riikka Kuusiston artikkelia “Sodan retoriikasta”.

A3:

• Evans: Minkälaisilla malleilla on selitetty taloudellisen tilanteen vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen?
• Evans: Miten äänestyskäyttäytymisen tutkiminen on muuttunut? MIllaisia syitä muutoksessa on vaikuttanut?
• Evans: Äänestyskäyttäytymistä selittävät sosiaalisen rakenteen teoriat.
• Paloheimo & Raunio: Miten Stein Rokkanin kolmiomalli puolueiden ja etujärjestöjen välisistä suhteista sopii Suomeen?
• Paloheimo & Raunio: Puolueiden ehdokasvalintaa ohjaavat kriteerit.
• Paloheimo toim.: Miksi äänestysaktiivisuus on vähentynyt Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa läntisissä demokratioissa?
• Paloheimo toim.: Äänestäjien ja poliitikkojen mielipiteiden vastaavuus.

A4:

• Gallager & Laver & Mair: Länsi-Euroopan puoluejärjestelmien taustalla olevat yhteiskunnalliset halkeamat.
• Gallager & Laver & Mair: Miten ja mihin suuntaan Euroopan puoluejärjestelmät ovat muuttumassa?
• Gallager ym.: Parlamenttien asema ja merkitys Euroopan valtioissa.
• Gallager, Laver, Mair: Euroopan unionin kehittämisen vaihtoehdot ja suhde edustukselliseen hallitusmuotoon.
• Gallagher ym: Osoita muutamin esimerkein, miten maan EU-jäsenyys nykyään vaikuttaa maan edustuksellisen poliittisen järjestelmän luonteeseen ja kehitykseen.
• Setälä: Benjamin Barberin teoria vahvasta demokratiasta.
• Setälä: Demokratian keskeiset ongelmat nykyään?
• Setälä: Jürgen Habermasin ja John Rawlsin vaikutus deliberatiivisen demokratian teorian kehitykseen.
• Setälä: Minkälaiset instituutiot voivat edistää julkista harkintaa?

A5:

• Julkunen: Millaiset tekijät vaikuttavat ”kriisitietoisuuden” kehittymiseen? Anna esimerkkejä.
• Julkunen: Vertaa Suomen ja Ruotsin suhtautumista hyvinvointivaltioon taloudellisen laman aikana.
• Kiander: Arvioi kriittisesti hyvinvointivaltioon kohdistettua kritiikkiä.
• Kiander: Arvioi kriittisesti päättäjien näkemyksiä 1990-luvun laman syistä.
• Kiander: Oliko Suomen 1990-luvun talouskriisi ainutlaatuinen kansainvälisen vertailun valossa?
• Kiander: Tarkastele 1990-luvun alun pankkikriisiä.
• Peters & Pierre: Minkälaisilla keinoilla voidaan edistää julkisen hallinnon koordinaatiota?
• Peters & Pierre: Tarkastele koulutuspolitiikkaa.
• Tiihonen: Markkinoiden poliittisen hallinnoimisen (political governance) ongelmat.
• Tiihonen: Poliittisen demokratian vaikutukset poliittiseen hallintoon (political governing)?
• Tiihonen: Tarkastele GOVERNANCE-käsitteen syntyä.

A6:

• Hyvärinen ym. Snellmanin valtiokäsitys.
• Hyvärinen ym.: “Yhteiskunta” sanan käytössä toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneet muutokset.
• Hyvärinen ym.: Mitä termien politics, policy ja polity suomenkielisillä käännöksillä on tarkoitettu?
• Hyvärinen ym.: Yhteiskunta-käsitteen sisältö Suomessa ja Ruotsissa.
• Jussila – Hentilä – Nevakivi: Tarkastele pohjoismaista suuntausta ha punamultayhteistyötä 1930-luvun lopulla.
• Jussila & Hentilä & Nevakivi: Millä nimellä Suomessa v. 1918 käytyä sotaa tulisi Jussilan mukaan kutsua?
• Jussila – Hentilä – Nevakivi: Mistä oli kysymys 1930-luvun pulaliikkeissä?
• Jussila – Hentilä – Nevakivi: Miten valkoinen Suomi syntyi?
• Jussila ym. Miksi teoksen mukaan Kekkonen valittiin v. 1973 poikkeuslailla uudelleen presidentiksi?
• Jussila, Hentilä, Nevakivi: Mitkä seikat olivat luonteenomaisia presidentti Koiviston vallankäytölle?
• Pesonen & Riihinen: Suomalaisen yhteiskunnan ristiriitaulottuvuudet.
• Pesonen – Riihinen: Tarkastele suomalaista puolejärjestelmää.
• Pesonen – Riihinen: Tarkastele suomalaista puoluekenttää, sen syntyä ja kehitystä.
• Pesonen – Riihinen: Teoksen arvio suomalaisesta hyvinvointivaltiosta.
• Pesonen, Riihinen: Euroopan integraation ja globalisaation vaikutukset talouteen, politiikkaan ja yhteiskuntaan Suomessa.
• Pesonen-Riihinen: Miten suomalainen nationalismi on muuttunut?
• Pesonen: Valtionyhtiöiden merkitys Suomen taloudelle.
• Ruostesaari: Eliittisen olemassaolon ja demokratian välinen suhde.
• Ruostetraari: Mitä eliitti- ja valtarakenteissa tapahtuneet muutokset kertovat vallankäytön ja demokratian tilasta Suomessa?
• Ruostetsaari: Millaisia ovat suomalaisten valtaverkostot?
• Ruostetsaari: Miten tekijä arvioi suomalaisen demokratian tilaa?
• Ruostetsaari: Sukupuolen vaikutus eliitteihin rekrytoitumisessa.

A7:

• Hix: Arvioi kriittisesti demokraattisen kontrollin mahdollisuuksia ja esteitä EU:n toimeenpanoelimissä.
• Hix: Talous- ja rahaliitto (EMU) osana Euroopan integraatiota
• Hix: Talous- ja rahaliitto (EMU) osana Euroopan integraatiota.
• Hix: Talous- ja rahaliitto (EMU) osana Euroopan integraatiota.
• Raunio & Saari: EU-jäsenyyden vaikutus Suomen maatalouteen.
• Raunio & Saari: EU-jäsenyyden vaikutus Suomen talouteen.
• Raunio & Saari: EU-jäsenyyden vaikutus Suomen ympäristöpolitiikkaan.
• Raunio-Wiberg: EU-jäsenyyden vaikutus Suomen maatalouteen
• Raunio-Wiberg: Spekuloi, miten Suomi eroaisi nyky-Suomesta, jos se EI olisi EU:n jäsen.
• Tiihonen & Tiihonen: Keskustele Tiihosen kirjan pohjalta erilaisista maailmanhallinnan malleista.
• Tiihonen & Tiihonen: Keskustele Tiihosten kirjan pohjalta erilaisista maailmanhallinnan malleista.
• Tiihonen & Tiihonen: Keskustele Tiihosten kirjan pohjalta erilaisista maailmanhallituksen malleista.
• Tiihonen-Tiihonen: Globaalihallinnan viisi perusmallia

A8:

• Kalela: Miten Kalela käsittelee historiallisen totuuden ongelmaa?
• Kalela: Miten historiantutkijan tulee suhtautua vieraaseen kulttuuriin?
• Kalela: Pohdi, miksi ajatus yhdestä ja yhtenäisestä historian liikkeestä on käynyt kestämättömäksi.
• Kuula: Pohdi, miten soveltaisit toimintatutkimusta politiikan tutkimuksessa.
• Kuula: Tarkastele Kuulan käyttämiä tutkimusmenetelmiä.
• Perelman: Kvasiloogiset argumentit.
• Perelman: Mitä ovat kvasiloogiset argumentit ja miten ne ilmenevät poliittisessa puheessa? Sovella siis kvasiloogisen argumentin käsitettä käytäntöön.
• Tuomi & Sarajärvi: Arvioi laadullista tutkimusta politiikan tutkimuksen kannalta.
• Tuomi & Sarajärvi: Miten aineisto kerätään laadullisessa tutkimuksessa?
• Tuomi – Sarajärvi: Tarkastele aineiston hankintaa laadullisessa tutkimuksessa.

A9:

• Alkula, Pöntinen, Ylöstalo: Mitkä ovat neljä erilaista mittaustasoa? Mitkä ovat kullekin mittaustasolle ominaisia piirteitä?
• Alkula, Pöntinen, Ylöstalo: Mitä ovat erilaiset mitta-asteikot eli asteikkotyypit?
• Alkula, Pöntinen, Ylöstalo: Mitä tarkoitetaan kausaalisella tutkimusasetelmalla? Miten kausaalisia vaikutussuhteita voidaan todentaa?
• Alkula, Pöntinen, Ylöstalo: Mitä tarkoitetaan otannalla? Mitä etuja otantatutkimuksella voi olla kokonaistutkimukseen verrattuna?
• Alkula, Pöntinen, Ylöstalo: Selosta mitä tarkoitetaan mittauksen: a) validiudella b) reliaabeliudella
• Alkula, Pöntinen, Ylöstalo: Mikä on korrelaatiokerroin? Mihin sitä käytetään? Minkälaisia vaatimuksia sen käyttö asettaa havaintoaineistolle?
• Luento-osuus: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa havaintoja voidaan mitata erilaisilla mittaustasoilla. Selosta, minkälaisia mittauksia voidaan tehdä a) laatueroasteikolla b) järjestysasteikolla ja c) intervalliasteikolla.
• Luento-osuus: Mitä tarkoitetaan tilastollisella riippumattomuudella? Miksi yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa analysoidaan paljon muuttujien välisiä tilastollisia riippuvuuksia?
• Selosta mitä tarkoitetaan a) ulkopuolisella muuttujalla b) edeltävällä muuttujalla ja c) väliin tulevalla muuttujalla?

S1:

• Morrow: Minkälaisilla argumenteilla “harvojen hallintaa” on puolustettu?

S2a:

• Hooghe&Stolle: Minkälaiset eri tekijät synnyttävät sosiaalista pääomaa?
• Keane: Mitä Keane tarkoittaa “turbokapitalismilla”?
• Tarrow: Mitkä tekijät vaikuttavat poliittisiin mahdollisuusrakenteisiin?

S2b:

• Castles: Miten eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden vastuut ja laajuudet eroavat toisistaan? (04/12)
• Castles: Mitkä tekijät eniten selittävät julkisen sektorin menojen kasvua viime vuosikymmeninä OECD-maissa?
• Castles: miten kansainvälistyminen on 1980- ja 1990-luvuilla vaikuttanut OECD-maiden julkisen sektorin talouteen?
• Dalton: Miten kansalaisten kiinnittymien poliittiseen järjestelmään ja erilaisille poliittisille instituutioille antama tuki on viime vuosikymmeninä muuttunut kehittyneissä demokratiossa?
• Dalton: Miten poliittiselle järjestelmälle ja sen eri instituutioille annetun tuen muutokset voivat vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen?
• Farrell: Minkälainen vaalitapa on pluraliteettivaali yhden hengen vaalipiireissä Single Member Plurality System)? Esitä esimerkkejä maista, joissa tällaista vaalitapaa käytetään. Mitkä ovat tällaisen vaalitavan hyviä puolia, mitkä taas sen heikkouksia?
• Farrell: Vertaile erilaisia vaalijärjestelmiä sen suhteen, kuinka hyvin ne toteuttavat suhteellisuutta (=puolueiden saama osuus paikoista vastaa hyvin niiden saamaa ääniosuutta).
• Paastela: Miten Neuvostojärjestelmästä kehittyi stalinistinen järjestelmä? (04/12)

S2c:

S2d:

S2e:

• Jussila – Hentilä – Nevakivi: Tarkastele pohjoismaista suuntausta ha punamultayhteistyötä 1930-luvun lopulla.
• Hyvärinen ym. Snellmanin valtiokäsitys.
• Hyvärinen ym.: “Yhteiskunta” sanan käytössä toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneet muutokset.
• Hyvärinen ym.: Mitä termien politics, policy ja polity suomenkielisillä käännöksillä on tarkoitettu?
• Hyvärinen ym.: Yhteiskunta-käsitteen sisältö Suomessa ja Ruotsissa.
• Jussila & Hentilä & Nevakivi: Millä nimellä Suomessa v. 1918 käytyä sotaa tulisi Jussilan mukaan kutsua?
• Jussila – Hentilä – Nevakivi: Mistä oli kysymys 1930-luvun pulaliikkeissä?
• Jussila – Hentilä – Nevakivi: Miten valkoinen Suomi syntyi?
• Jussila ym. Miksi teoksen mukaan Kekkonen valittiin v. 1973 poikkeuslailla uudelleen presidentiksi?
• Jussila, Hentilä, Nevakivi: Mitkä seikat olivat luonteenomaisia presidentti Koiviston vallankäytölle?
• Kuulustelija: Ilkka Ruostesaari
• Pesonen & Riihinen: Suomalaisen yhteiskunnan ristiriitaulottuvuudet.
• Pesonen – Riihinen: Tarkastele suomalaista puolejärjestelmää.
• Pesonen – Riihinen: Tarkastele suomalaista puoluekenttää, sen syntyä ja kehitystä.
• Pesonen – Riihinen: Teoksen arvio suomalaisesta hyvinvointivaltiosta.
• Pesonen, Riihinen: Euroopan integraation ja globalisaation vaikutukset talouteen, politiikkaan ja yhteiskuntaan Suomessa.
• Pesonen-Riihinen: Miten suomalainen nationalismi on muuttunut?
• Pesonen: Valtionyhtiöiden merkitys Suomen taloudelle.
• Ruostesaari: Eliittisen olemassaolon ja demokratian välinen suhde.
• Ruostetraari: Mitä eliitti- ja valtarakenteissa tapahtuneet muutokset kertovat vallankäytön ja demokratian tilasta Suomessa?
• Ruostetsaari: Millaisia ovat suomalaisten valtaverkostot?
• Ruostetsaari: Miten tekijä arvioi suomalaisen demokratian tilaa?
• Ruostetsaari: Sukupuolen vaikutus eliitteihin rekrytoitumisessa.

S2f:

• Bisley: Globalisaation suhde nationalismiin ja kollektiiviseen identiteettiin.
• Bisley: Globalisaation suhde nationalismiin ja kollektiiviseen identiteettiin.
• Bisley: Globalisaation suhde nationalismiin jakollektiiviseen identiteettiin.
• Hakovirta: Globaali ongelmakompleksi.
• Hakovirta: Globaali ongelmakompleksi.
• Hakovirta: Globaali ongelmakompleksi.
• Patomäki & Teivainen: Arvioi Patomäen ja Teivasen ehdotuksia Yhdistyneiden kansakuntien uudistamiseksi.
• Patomäki – Teivainen: Arvioi Patomäen ja Teivaisen ehdotuksia Yhdityneiden kansakuntien uudistamiseksi.

S2g:

• Neary: Arvioi Japanin poliittisen järjestelmän demokraattisuutta / epädemokraattisuutta vuosien 1869 (Meiji-keisariuden restauraatio) ja 1945 välisenä aikana.

S2h:

S3:

S4:

• Alapuro – Arminen: Vertailevan tutkimuksen metodologiset haasteet.
• Gerken: Sosiaalinen konstruktionismi poliittisen tutkimuksen metodina.
• Jokinen – Juhila – Suoninen: Diskurssianalyysin lähtökohdat ja keskeiset ulottuvuudet.
• King – Keohane – Verba: Keskutele Kingin, Keohanen ja Verban teoksen pohjalta laadulliseen tutkimukseen liittyvistä haasteista.
• Manheim – Rich: Kyselytutkimus (survey research) empiirisenä aineistona.
• Skinner: Pohdi Skinnerin teoksen pohjalta historiallisen tulkinnan ja totuuden suhdetta.