Kv politiikan tenttikysymykset

P1:

• Brown: Erittele kansainvälisen politiikan tieteenalan ja teorian kehitystä 1900-luvulla
• Kantola & Valenius: Mikä teoksessa esitellyistä käsitteistä on mielestäsi merkittävin kansainvälisen politiikan tutkimuksen kannalta? Mikä on feministisen tutkimuksen kontribuutio siihen? (12/11)
• Kantola & Valenius: Pohdi kapeaa ja laajaa turvallisuuskäsitettä feministisestä näkökulmasta.
• Kantola-Valenius: Esittele ja pohdi feministisen tutkimuksen kontribuutiota sekä vallan että kansainvälisen poliittisen talouden tutkimukseen ja teoretisointiin.
• Kantola & Valenius: Pohdi kapeaa ja laajaa turvallisuuskäsitettä feministisestä näkökulmasta.
• Kantola & Valenius: Esittele ja pohdi rauhan käsitteen femiinististä teorisointia ja poststrukturalisimin kontribuutiota kansainvälisen politiikan tutkimukselle.
• Harle (sivuaineilijat): Arvioi kirjan kappaleiden perusteella EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan problematiikkaa. (12/11)
• Brown (sivuaineilijat): Miten valtaa on tutkittu kansainvälisessä politiikassa? (12/11)

P2:

• Sivuaineopiskelijat – Viskari: Pohdi tieteellisen kirjoittamistyön aineiston etsintään ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
• Sivuaineopiskelijat – Kinnunen&Löytty: Markku Ihonen kirjoittaa artikkelissaan, että “tieteellisten tekstien kritiikki on osa tieteen sisäistä keskustelua”. Mitä hän tarkoittaa tällä?

P3:

• Rytövuori-Apunen: Mitä Rytövuori-Apunen tarkoittaa Lähi-Venäjällä?
• Visuri: Millaisia merkityksiä Venäjän strategian ja sotilaspolitiikan muutoksilla on Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle?
• Tieteellisten artikkeleiden kokoelma: Miten kysymys “lännestä” on motivoinut suomalaisia poliittisia keskusteluja ja väittelyitä?
• Rytövuori-Apunen: Rytövuori-Apunen esittää, että Suomen ja Venäjän “erityissuhde” on kokenut “muodonmuutoksia” kylmän sodan päättymisen ja Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Mitä hän tarkoittaa tällä?
• Visuri: Millaisia haasteita tekninen ja teknologinen kehitys asettaa Suomen puolustukselle?
• Tieteellisten artikkeleiden kokelma: Moisio pohdiskelee artikkelissaan globalisaation roolia Suomen valtiomuutoksessa. Mitkä ovat hänen keskeiset argumenttinsa?
• Rytövuori-Apunen: Mitä Rytövuori-Apunen tarkoittaa “Venäjästä irtipysymisen idealla”?
• Visuri: Millaista yhteistyötä Suomi tekee Naton kanssa?
• Artikkelikokoelma: Miten eri artikkeleiden kirjoittajat käsittelevät selviytymisen ja edistyksen ajatuksia Suomen ulkopoliittisesta perinteessä?

P4:

• Gareis-Varvick: “Miten kylmän sodan päättyminen on muuttanut YK:n rauhanturvaamistoimintaa?”
• Burnell-Randall: “Määrittele Wasingtonin konsensus?”
• Gareis-Varwick: Mitä Gareis ja Varwick tarkoittavat ihmisoikeuksien keskinäisriippuvuudella (engl. interdependence)?
• Burnell-Randall: Pohdiskele kehitysyhteistyöhön liittyviä sukupuolikysymyksiä.
• Jönsson – Hall: Pohdi Jönssonin ja Hallin ajatusta diplomaateista ‘intuitiivisina semioottikkoina’.
• Gareis – Varwick: Millaisia haasteita liittyy globaaliin ympäristönsuojeluun?
• Brunell – Randall: Pohdiskele väitettä, jonka mukaan markkinat/markkinatalous muodostaa välttämättömän mutta riittämättömän ennakkoehdon demokratialle.

P5:

• Elshtain: Mitä vaihtoehtoisia naisten rooleja liittyen sodankäyntiin ja sen eri ilmiöihin Elshtain nostaa esiin?
• Buzan: Pohdi Yhdysvaltojen unilateralismia ja sen ilmentymiä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Anna esimerkkejä.
• Little and Williams: Pohdi, miten eri tavoilla instituution käsite voidaan ymmärtää. Miten Hedley Bull määritteli oman käsityksensä instituutioista?
• Elshtain: Pohdi oikeutetun sodan traditiota Elshtainin teoksessa.
• Buzan: Pohdi polariteetin käsitettä ja sen merkitystä kansainvälisen politiikan teorian valossa.
• Little – Williams: Esittele ja pohdi Hedley Bullin käsityksiä kansainvälisen yhteisöstä ja sodasta sen instituutiona.
• Elshtain: Pohdi miesten, miehuuden ja sodan suhdetta Elshtainin teoksen valossa.
• Buzan: Pohdi Buzanin esittämiä erilaisia ‘tulevaisuuden skenarioita’ globaaleille valtarakenteille ja kansainväliselle politiikalle.
• Little – Williams: Pohdi sodan instituution muutosta Charkes A. Jonesin kappaleen ‘War in the Twenty-first Century: An Institution in Crisis’ valossa.

A1:

• Dunne, Kurki & Smith: Millä perusteella voi valita teorian tieteelliseen tutkielmaan?
• Weber: Miten Weber ymmärtää käsitteen “kulttuuri”?
• Dunne, Kurki & Smith: Kansainvälisen politiikan tutkimusta tehdään useiden eri koulukuntien viitekehyksessä. Millä perusteilla voidaan päättää, mikä teoria tulee valita tutkimukseen?
• Weber: Cynthia Weber kirjoittaa, että ontologinen puute (ontological lack), eli koherentin identiteetin olemisen mahdottomuus, saattaa olla ainoa jäljelle jäävä “identiteetti” postmodernissa maailmassa. Mitä hän tällä tarkoittaa?
• Dunne, Kurki, Smith: Feminismi, poststrukturalismi, postkolonialismi ja vihreä teoria kritisoivat kansainvälisten suhteiden dominoivia koulukuntia. Valitse näistä kriittisistä lähestymistavoista yksi ja esitä, kuinka sen lähtökohtaoletukset eroavat dominoivien koulukuntien oletuksista.
• Weber: Selitä, missä ovat realismin ja idealismin erot ja yhtyhmäkohdat: kuinka realismi ja idealismi eroavat toisistaan? Missä ne ovat samanlaisia?
• Dunne, Kurki, Smith: Selvitä, mitä tekemistä marxismilla on kriittisen kansainvälisen teorian kanssa.
• Weber: Millaisia käsityksiä Weberin esittelemillä koulukunnilla on anarkiasta?
• Dunne et al.: Mitkä ovat postkolonialistisen tutkimuksen mahdollisuudet tuoda uutta näkökulmaa kansainvälisten suhteiden tutkimukseen?
• Dunne et al.: Tarkastele liberalistisen lähetysmistavan rationalistista ja konstruktivistista suuntausta.
• Weber: Mitä merkitsevät myytit kansainvälisen suhteiden teoriassa?

A2:

A3:

• Thukydides: Mitkä olivat Ateenan ja Spartan väliseen sotaan johtaneita syitä?
• Coicaudin-Warner: Arvojen merkitys etiikassa JA eettisten ja moraalisten arvojen ero.

A4:

• Bindi: Miten kilpailupolitiikka voi olla osa EU:n ulkopolitiikkaa? (04/2012)
• Bengtsson: Millaisia kuvia (image) EU on muodostanut naapureistaan ENP:n (European Neighbourhood Policy) kontekstissa? (04/2012)
• Wiener-Diez: Liberaalin intergovernmentalismin teoreettiset lähtökohdat ja niiden kritiikki Schlimmenfemigin mukaan JA Sosiaalinen konstruktivismi Euroopan identiteetin tutkimuksessa Rissen mukaan
• Coudenhove-Kalergi: Millainen näkemys Coudenhove-Kalergilla on talouskysymyksistä ja hänen tarkoittamansa pan-Euroopan luomisessa?
• Wiener-Diez: Mitkä ovat neo-funktionalistisen teorian pääpiirteet lähestymistapana Euroopan integraatioon?
• Wiener-Diez: Millainen on diskursiivisten lähestymistapojen anti Euroopan integraation tutkimukselle?
• Telo: Miten ASEAN-integraatio eroaa EU-integraatiosta?
• Vogt-Mayer: Mitä vastuullisen vallankäytön velvoitteita (to act as a responsible power) EU:lle voidaan antaa sen suhteissa Venäjään?
• Laidi: Mitä tarkoitetaan normatiivisen vallan käsitteellä EU:n ulkosuhteiden tutkimuksessa?
• Wiener-Diez: Minkälainen on oikeustieteellisen tutkimuksen merkitys Euroopan integraation tutkimuksessa?
• Wiener-Diez: Millaisia vaiheita integraatiotutkimuksen kehityksessä on ollut 1950-/1960-luvulta nykypäivään tultaessa?
• Telo: Andrew Gamble esittelee neljä maailmanjärjestyksen (world order) skenaariota: rajaton maailma, alueelliset blokit, Amerikan imperiumi, ‘uuskeskiaikaisuus’ (borderless world, regional blocs, American empire, new meddievalism). Mitä hän näillä tarkoittaa?
• Wiener – Diez: 1. Mitkä ovat federalistisen integraatioteorian pääpiirteet ja -väitteet? 2. Mitä Wiener ja Diez tarkoittavat “integraatioteorioiden mosaiikilla”?
• Telo: Millaisia ovat interregionalismin erot ja yhtäläisyydet Euroopassa ja Amerikan mantereella?
• Coudenhove-Kalergi: Millainen on Coudenhove-Kalergin näkemys Britannian paikasta Euroopassa?
• Setätä: Miten julkinen harkinta voi toteutua edustuksellisessa järjestelmässä? Anna esimerkkejä Setälän mukaan.
• Sorensen & Torfing: Miten Sorensen ja Torfing määrittelevät hallintaverkoston (governance network)?
• Gallagher, Laver & Mair: Miten Gallagher, Laver ja Mair luokittelevat puolueita Euroopassa? Kuvaile näitä ‘puolueperheitä’ ja anna joitakin esimerkkejä eri Euroopan maista esimerkiksi niiden suosioon liittyen.

A5:

• Gilbert: Mitä Gilbert tarkoittaa identiteettien myyteillä? Mikä merkitys niillä on?
• Richmond: Miksi rauhan käsite on kiistelty käsite sekä teoreettisesti että käytännön tasolla tarkasteltuna?

A6:

A7:

S1:

S2:

• Wendt: Wendtin kirjan avainkäsite on “social theory”. Mitä se tarkoittaa? Mitä sen yhteydessä tarkoittaa “the ultimate argument for realism” ja miten tuota “lopullista argumenttia” koskeva Wendtin argumentaatio liittyy social theory -problematiikkaan?
• Buzan: Buzan ottaa teoriassaan lähtökohdaksi englantilaisen koulukunnan kansainvälisen teorian (international theory) kehittämisen globalisoituvan maailman tutkimuksen välineeksi. Hän painottaa erityisesti maailmanyhteisön (world society) huomioon ottamista. Buzan rakentaa argumenttinsa vaihtoehtoisten, kehittyvien mallien (kuviot) varaan, joiden pääpiirteet ja logiikka on pidettävä mielessä ja tuotava esiin kysymykseen vastattaessa. Kysymys: Miten Buzan kehittää englantilaisen koulukunnan kolmijakoa (realismi, rationalismi, revolutionismi) ja millaisia kehitelmiä hän tarjoaa? Arvioi kehitelmien ja erityisesti sen lopputuloksen toimivuutta, vahvuuksia ja heikkouksia. Ota arviossasi kantaa sekä kehitelmän empiiriseen että teoreettiseen arvoon. Viime mainitun osalta erityisesti siihen, mitä Buzanin työ merkitsee englantilaisen koulukunnan kansainvälisen teorian eli alkuperäisen kolmijaon kannalta – jatkuvuutta vai irtiottoa.
• Buzan: Maantieteen ja geopolitiikan käyttö ja rooli Buzanin teoksessa. Miten liittäisit maantieteen (geography tai geopolitics) englantilaiseen koulukuntaan?
• Wendt: Mikä on Wendtin sosiaalisen teorian suhde (uus)realismiin eli Waltzin ajatteluun? Eli onko Wendt konstuktionisti vaiko realisti vaiko molempia? Perustele vastauksesi.
• Jorgensen ja Knudsen: Kulttuuris-institutionaalinen lähestymistapa ja sen soveltuvuus IR tieteenalan tutkimukseen. Antaako lähestymistapa uskottavan ja kattavan kuvan “international relations in Europe” kentästä? Miten asiaa voisi mielestäsi tutkia paremmin?
• Mitä Sylvester tarkoittaa käsitteellä “an unfinished journey”? Mitä tämä näkökulma kertoo kansainvälisen politiikan (international relations) tilasta ja kehittämisen mahdollisuuksista?
• Reidin näkemys tai tulkinta Clausewitzista – tulkinnan vahvuudet ja heikkoudet? (Jahn)
• Linklater-Suganami: Englantilaisen koulukunnan historiallinen orientaatio. Millaista kansainvälisten suhteiden historiaa EK tutkii, millaisen roolin koulukunta antaa historialle ja miten historiallisen kehityksen korostaminen vaikuttaa koulukunnan teoriaan ja metodologiaan?
• Knudsen: Miksi ja millä tuloksilla etsitään “kansainvälisiä suhteita” Euroopassa?
• Klassisen kansainvälisen teorian vahvuudet ja heikkoudet? Mitä se tuo kansainvälisen politiikan tutkimukseen vai tuoko mitään?
• Buzan: Kansainvälisen yhteisön ja maailmanyhteisön perustat? Miksi instituutioita, normeja ja sääntöjä kunnioitetaan tai noudatetaan?
• Wendt: Mitä hyvää ja toimivaa Wendt näkee neorealismissa ja Waltzin teoriassa? Mikä siinä hänen mielestään on virheellistä?

S3:

• Zielonka: Mitä uutta Zielonkan ehdottama neokeskiaikaisuuden paradigma tuo Euroopan integraation tutkimukseen? Mainitse paradigman pääpiirteet ja arvioi tutkimuksellista antia.
• Aalto: Mitä Aalto tarkoittaa geopoliittisen subjektiivisuuden käsitteellä, ja mitä tämä käsite tuo EU:n ulkopolitiikan tutkimukseen?
• Bicchi: Mitkä ovat Bicchin esittelemän kognitiivisen lähestymistavan pääpiirteet EU:n ulkopolitiikan tutkimuksessa.
• Wesley Scott: Mitä Scott tarkoittaa puhuessaan EU:n harjoittamasta geopolitiikasta laajemman Euroopan politiikassa (widen Europe)?